Kiinteistönvälitys Salo

Salon keskusta on kompakti: tori, Salonjoki, rautatieasema ja keskustan palvelut ovat lähellä toisiaan. Keskustassa pärjää hyvin ilman autoa, ja junalla pääsee suoraan sekä Turkuun että Helsinkiin.

Rautatien valmistuminen vuonna 1899 vauhditti Salon kasvua kauppa- ja teollisuuskaupungiksi. Vanha historia näkyy edelleen jokirannassa ja yksittäisissä rakennuksissa, vaikka suuri osa keskustasta on rakentunut myöhemmin uudelleen.

Asuminen on pääosin kerrostaloissa, mutta talojen ikä, tyyli ja sijainti vaihtelevat paljon. Jokinäköala, torin läheisyys ja lyhyt matka asemalle ovat asioita, joihin ostajat kiinnittävät keskustassa erityistä huomiota.

Halikossa pientaloasuminen yhdistyy lyhyeen matkaan Salon keskustasta. Omakoti- ja rivitaloja löytyy eri vuosikymmeniltä, ja taajaman ulkopuolella maisema muuttuu nopeasti pelloiksi ja metsiksi.

E18-moottoritielle pääsee Halikosta helposti. Turun ja Helsingin suuntaan kulkevan ei tarvitse ensin ajaa Salon keskustan läpi, mikä helpottaa säännöllisiä työmatkoja molempiin suuntiin.

Halikko oli oma kuntansa vuoteen 2009 asti, ja alueen pitkä historia näkyy muun muassa Rikalanmäellä, Halikon kirkolla ja Wiurilan kartanon ympäristössä. Halikonjokilaakso ja ympäröivät metsäalueet tuovat luonnon lähelle myös taajamassa asuvaa.

Mököinen kuuluu Salon pidetyimpiin keskustan tuntumassa sijaitseviin asuinalueisiin. Keskustaan, rautatieasemalle ja Sauli Niinistön urheilupuistoon on lyhyt matka, mutta Mököistenmäki erottuu silti omaksi alueekseen. Mäen korkeammista taloista avautuu paikoin pitkä näkymä Salon yli.

Nykyinen Mököinen rakennettiin suurelta osin kahdessa vaiheessa: itäinen puoli 1960-luvulla ja läntinen puoli 1970-luvulla. Aiempi puutaloalue sai tuolloin väistyä kerrostalojen tieltä. Vanhemmasta arkkitehtuurista muistuttaa muun muassa vuonna 1934 valmistunut Syvähuokon funkistalo Vähäjoen varrella.

Hyvä sijainti ja alueen vakiintunut maine pitävät Mököisen kiinnostavana. Myyntiin tulevat asunnot huomataan yleensä nopeasti etenkin Mököistenmäen halutuimmissa taloyhtiöissä.

Alhaisi, Ylhäisi ja Lukkarinmäki muodostavat keskustan eteläpuolelle laajan asuinalueen, mutta jokaisella on oma historiansa. Alhaisissa on eri vuosikymmenten omakotitaloja sekä Uskelan kirkon läheisyyteen sotien jälkeen rakennettu ruotsalaistaloalue.

Ylhäisten historiaan kuuluu vuosina 1927–1990 toiminut näkkileipätehdas. Tehdas on poissa, mutta sen muisto elää edelleen esimerkiksi Kulttuuritila Näkkärin nimessä. Alueella on vanhojen talojen rinnalla myös myöhempää pientalorakentamista.

Lukkarinmäki on näistä kolmesta historiallisesti tunnetuin. Alueen halki kulkeva Uskelankirkkotie oli osa keskiajalla rakentunutta Suurta Rantatietä, ja vanhimmat puutalot ovat 1800-luvulta. Lukkarinmäki kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin.

Tupurin rakentaminen alkoi 1980-luvun lopulla ja jatkui vilkkaana 1990-luvulla sekä 2000-luvun alussa. Alueelle syntyi kokonaisia omakoti-, pari- ja rivitalokortteleita, minkä vuoksi Tupuri on erityisen suosittu lapsiperheiden keskuudessa.

Koulu ja päiväkoti löytyvät omalta alueelta. Metsät eivät jää vain asuinalueen reunoille, vaan niiden lomassa kulkee kuntoratoja ja kävelypolkuja. Tupurissa on myös maastopyöräily- ja frisbeegolfrata.

Tupurista pääsee suoraan 110-tielle ja sitä kautta kohti Muurlaa ja E18-moottoritietä. Yhteys on käytännöllinen varsinkin silloin, kun työ- tai asiointimatkat suuntautuvat Helsingin suuntaan.

Moisio sijaitsee Salonjoen tuntumassa aivan keskustan pohjoispuolella. Inkerinkadun ympärillä on vanhoja puutaloja, pohjoisempana pientaloja ja lähempänä keskustaa myös kerrostaloja. Torille pääsee nopeasti kävellen tai pyörällä.

Alue oli aikanaan Joensuun kartanon pelto- ja niittymaata. Moision tunnetuin historiallinen rakennus on Meritalo, jonka vanhin osa valmistui 1840-luvulla. Talossa toimi myöhemmin Uskelan kansakoulu, ja nykyisin se on museokäytössä. Moision viehätys syntyy juuri vanhan puutaloalueen ja keskustan läheisyyden yhdistelmästä.

Ollikkalassa kerros-, rivi-, pari- ja omakotitalot sijaitsevat aidosti samalla alueella. Keskustaan on lyhyt matka, mutta yhtä tärkeä etu on Piihovin moottoritieliittymä: E18:lle pääsee nopeasti sekä Turun että Helsingin suuntaan.

Kerrostaloasuntojen hinnat ovat usein Salon keskustaa ja uusimpia asuinalueita matalampia. Siksi Ollikkala kiinnostaa ensiasunnon ostajien lisäksi sijoittajia, jotka etsivät kohtuullisella hankintahinnalla asuntoa Salon vuokramarkkinoilta.

Mathildedal ei ole enää hiljainen ruukkikylä, jossa käydään vain kesälomalla. Viimeisen kymmenen vuoden aikana siitä on tullut yksi Salon seudun tunnetuimmista vapaa-ajanviettopaikoista ja kysytyimmistä mökkialueista.

Ruukki perustettiin vuonna 1852, jolloin Hummeldalina tunnettu kylä sai uuden nimensä ruukinpatruuna Viktor Zebor Bremerin puolison Ottiliana Mathildan mukaan. Vanhoissa tehdasrakennuksissa toimii nykyään ravintoloita, pieniä yrityksiä ja käsityöläisiä.

Kyläravintola Terho, Mathildedalin Kyläpanimo, Ruukin Krouvi ja Mathildan Marina tuovat kylään elämää etenkin kesäisin. Lisäksi Mathildedalissa järjestetään keikkoja, markkinoita ja Matilda Rockin kaltaisia tapahtumia. Teijon kansallispuisto ja meri ovat aivan vieressä.

Kasvanut tunnettuus näkyy myös kiinteistömarkkinassa. Vapaa-ajan asuntojen ja muiden kiinnostavien kohteiden kysyntä on vahvistunut, ja alueen hintataso on noussut viime vuosina selvästi.

Särkisalo on yksi Salon seudun suosituimmista mökkipaikoista. Meri, saaret, kalliorannat ja vanhat saaristokylät tekevät maisemasta aivan toisenlaisen kuin Salon sisämaan alueilla.

Historia näkyy esimerkiksi vuonna 1760 valmistuneessa puukirkossa ja Niksaaren vanhassa kalastajakylässä. Särkisalo oli oma kuntansa vuoteen 2008 asti ja liittyi uuteen Saloon vuoden 2009 kuntaliitoksessa.

Vapaa-ajan asuntoja löytyy niin mantereelta kuin saaristostakin. Rantakiinteistöissä kiinnostukseen ja hintaan vaikuttavat erityisesti rannan suunta, veden syvyys, tieyhteys sekä se, pääseekö perille autolla vai veneellä.

Perniö on eteläisen Salon selkeä keskus, ei vain yksittäinen kylä. Kirkonkylässä on omat kaupat, koulut, päiväkoti, kirjasto ja liikuntapaikat. Asuntoja löytyy kerros- ja rivitaloista omakotitaloihin sekä ympäröivän maaseudun suurempiin kiinteistöihin.

Perniön historia näkyy keskiaikaisessa Pyhän Laurin harmaakivikirkossa ja vanhassa kirkonkylässä. Teijon, Mathildedalin ja Särkisalon suuntaan kuljetaan Perniön kautta, joten sijainti palvelee myös vapaa-ajan asunnon omistajia.

Pieni historiatieto kertoo paikan vanhasta merkityksestä: kuningas Kustaa III yöpyi Perniössä 110 hengen seurueensa kanssa toukokuussa 1775.